tiistai 6. marraskuuta 2012

onkohan meillä liian monta rautaa tulessa?

Nokka on tukossa ja räkää valuu. Luulin, että olen supernainen ja selviydyn tästä syksystä ilman flunssaa. Toisinhan siinä näköjään kävi. Onneksi aamun pelasti sohvan välistä löytynyt suklaapatukka! Välillä kannattaa ilmeisesti tutkia, mitä sohva on syönyt lähiaikoina.

Meillähän on tosiaan meneillään talonrakennusprojekti. Kyseessä on -27 valmistunut vanha hirsitalo, mihin ollaan jouduttu viemäröinnistä saakka vetämään kaikki uusiksi. Ainoa mikä on säilytetty, on talon vanha runko. Kun tätä hommaa tehdään pääasiassa oman perheen voimin, niin valmistuminen on hidasta. Todella todella hidasta. Isännällä menee talohommissa lähes kaikki iltapäivät/illat ja viikonloput. Mikä on tietenkin pois perheajasta.

Nyt miesväki on saanut talon yläkerran siihen malliin valmiiksi, että se on lattiavalua lukuunottamatta lähes pintoja vaille valmis. Meillähän olisi hienona ajatuksena muuttaa tänätalvena talon yläkertaan yhteen huoneeseen asumaan. Mitähän siitä tulee pienen vauvan kanssa asua rakennustyömaalla? Aina ei voi valita, sillä vuokralla asuminen syö suuren osan kuukausituloista. Minun päässä jyskyttää ajatus siitä, että appiukko ja anoppi pyörivät auttamassa ja "auttamassa" rakennushommissa harva se päivä siellä. Mitenhän paljon alkaa kuuppaa kiristämään yhdellä jos toisella arki siinä vaiheessa. 

Tämän lisäksi olen haaveillut jo jonkinaikaa siitä, että haluaisin sellaisen työn, mihin olisi ilo mennä joka päivä. Tämän pohjalta on tullut sellainen fiilis, että pitäisiköhän sitä tosissaan alkaa yrittäjäksi? Olisi jonkinlainen liikeidea ja pienimuotoinen pohjasuunnitelma valmiina, mutta se nyt on tässä vaiheessa salaista tietoa vielä ;)

Mitä sitten, kun pitäisi hoitaa poika, parisuhde, talo ja yrittäjyys? Onkohan vähän turhan paljon yhdelle perheelle paineita siitä. Lompakko huutaa vain tyhjyyttä. Näin saisin pitää pojan mukana kotona ja kaikenlisäksi rahaa siitä, how nice is that! Saisi lapsi uusia vaatteita ja ruokaa nenän eteen.

Toinen ihan varteenotettava vaihtoehto olisi tietenkin lottovoittajaksi ryhtyminen. Taidan ihan ensisijaisesti yrittää sitä. Eikun suunnittelemaan voittoriviä ja sijoituskohteita kaikelle sille rahamäärälle.. tai tälleen joulun alla voisi tietenkin rustata kirjeen joulupukille.

Miten muut perheet pärjää, kun tuntuu että joutuu tekemään paljon ja vähän enemmänkin asioita, että elämä rullaa jotenkin omaa tahtiaan eteenpäin. Minkälaista muiden perhearki on ja työtilanne?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti