Hyvää lauantaita!
Minä en ymmärrä, miten ihmeessä joka päivä riittää jotain siivottavaa ja joka paikka tuntuu olevan likainen silti, vaikka kuinka siivoat. Tämä jos jokin on kyllä paha noidankehä. Paha paha paha sellainen. Me asumme vielä asunnossa, mikä on vuokra-asuntojen tapaan kohdeltu ei niin rakastaen. Keittiö on tehty vähän sinne päin ja joka paikassa tuntuu olevan sellaista likaa, mitä ei voi enää saada edes pois. Tarvitsen höyrypesurin! Sen jälkeen saan ainakin mielenrauhan siitä, että olen yrittänyt jynssätä kaikki paikat mahdollisimman hyvin. Kyllä uusissa asunnoissa on se hyvä puoli, että ei tarvitse toisen ihmisen/ihmisten elämisen jälkiä katsella ja elää kauheassa kakkakasassa.
Olen nyt käyttänyt taas joka päivä useamman tunnin siihen aikaa, että toisella kädellä lasta viihdytän ja leikin piilosta ja toisella kädellä yritän sitten nyhtää joka paikkaa, eikä ne edes lähde puhtaaksi. Mää tulen ihan hulluksi täällä. On varmaan korkea aika palata taas työelämään. Edes vähän.
Onneksi olen sen verran epätoivoinen, että kävelin meidän lähikauppaamme tässä yksi päivä ja sanoin, että mää tarviin töitä ja TADAA vähän mutkaa sieltä ja täältä, todistuksia ja haastattelua ja ensi viikolla minä sitten aloitan perehdytyksen siellä. Ensinnäkin pääsen pois täältä likaisista ympyröistä ja toisekseen meidän taloutemme saa ehkä vähän tukea siitä, että käyn silloin tällöin tekemässä jonkun vuoron. Sitten tästä puuttuu vielä se, että kohta pitäisi yhteishaussa hakea opiskelupaikkaa, jos mielin lähteä opiskelemaan tänä syksynä töiden lisäksi.
Sitten se iski... apua, miten mun lapsi pärjää ilman äitiä? Ei tulisi mieleenkään laittaa tuota takiaista mihinkään hoitoon vielä. Isi sitä täällä kotona hoitelee, mutta miten ne pärjäävät? Isin ei ole tarvinnut juuri olla kotona hoitamassa useampaa tuntia lasta. Nooh, ehkä mää en vain ole niin supernainen, että pystyn elättämään perhettä ja hoitamaan itse lasta ja kotia, kaikkia yhtä aikaa. Pakko se on vaan myöntää. Vaikka aika super olenkin...
Tunnen myös yhden supernäidin ja me olemmekin tässä alustavasti suunnitelleet, että äitienpäivän kunniaksi me lähdemme hemmotteluvapaalle vuorokaudeksi johonkin! Tottakai se lysti pitää itse maksaa ja etukäteen sopia varmasti ja jonkinlaiset keskustelut asiasta käytävä, mutta hällä väliä, me ollaan ansaittu se! Ai että.. vuorokausi jossakin hemmottelupaikassa, vähän hierontaa, kasvohoitoa, pitkää suihkua, mukavaa oleilua, kylmiä huurteisiä, jotain syntisen hyvää ja epäterveellistä ruokaa ja kivaa seuraa! Keltainen toukokuu, mikset säää jooo tuuuuuuuuuuuuu... :)))))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti