Kohti luonnollisempaa elämää

Meidän kuopuksen odotusaika, vauvavuosi, imetys ja ylipäätään hormonien ylläpitämä kaaosmainen ajanjakso sai mun mielen ja kehon kyllä tosi kierroksille. Hän on nyt reilu 2 vuotias poika täynnä elämäniloa ja taaperomaista turhautumista, enkä itse vieläkään tunnu olevan täysin palautunut. Tuskin palaudun koskaan ja asia pitänee vaan yrittää hyväksyä.

Tiedä häntä, johtuuko siitä että olin yli 30 vuotias ja toisen lapsen raskaus sekä synnytys & vauva-aika, mutta osasin jotenkin kuunnella kehoa paremmin tällä kertaa. Keho nyt ei vain vastannut kuunteluun, niinkuin olisin halunnut. 💀

Minun iho oli jo raskauden alkumetreiltä asti täynnä näppylöitä ja toisaalta taas kuivan hilseilevä. Kasvoihin tuli kertarykäisyllä tummia pigmenttiläiskiä ja hiukset pölysivät hilsettä. Jossain vaiheessa söin kaurapuuroa ja mansikoita lähestulkoon aamupalaksi, lounaaksi, päivälliseksi ja iltapalaksi, koska keho ja mieli niitä pyysivät. Onneksi ei kerroshampurilaisia sentään, sillä kaikki, siis jokaikinen raskauskilo on pysynyt tähän päivään saakka vyötäröllä.

Aloitin raskausaikana jo muutoksen kohti hieman luonnollisempaa elämää ja -tuotteita. Lisäsin toki ruokavalioon marjoja, kasviksia ja hyviä rasvoja, mutta myös perheessämme käytetyt tuotteet ovat yksi toisensa jälkeen vaihtuneet ekologisempaan ja luonnollisempaan vaihtoehtoon. Tein hapankaalia ja valmistin hapanjuuren, joka täytti viime kuussa 1 v ja sillä olemme leiponeet kaikenlaista 1-2 kertaa viikossa: pannareita, sämpylöitä, leipää, pitsaa ja lettuja, sekä käyttäneet juurta myös osana ruoanlaittoa. 

Minulla on ollut nyt jo 1,5 vuoden ajan silmänympärysalueella punaista hieman röpelöistä ihottumaa, joka välillä lehahtelee niin, että näkyy kilometrien päähän. Tähän olen kokeillut kaikenlaisia luonnonllisia tuotteita, öljyjä sekä apteekin rasvoja ja jopa antibioottivoidetta, kortisonia ja näiden yhdistelmiä. Vihdoinkin olen löytänyt tuotteen, joka toimii: kehäkukkarasva 🏵. Ensi kesänä kasvatamme pihassamme siis pellollisen kehäkukkaa ainakin. Tästä ihmerasvasta ja sen käyttökokemuksesta riittäisi kyllä kirjoitettavaa kokonaisen blogipostauksen verran. 

Olen myös tehnyt itse mm. deodoranttia, yleispuhdistusainetta, pyykkietikkaa, kuorinta-ainetta ja naamioita. Myös konetiskiaine on vaihettu Ecoverin tiskiaineeseen ja Fairy on osaksi vaihtunut Dr Bronneriin. Etikka, eteeriset öljyt, ruokasooda ja sitruunahappo ovat mun bestiksiä. Seuraavaksi listalla olisivat varmaan DIY shampoo ja hoitoaine, käsisaippua, rasva sekä pyykinpesuaine. 

Pyykinpesuaine on ollut meille haasteellinen, sillä en luota kaikkien ekologisten pesuaineiden pesutehoon ja näitä käytettäessä pyykkikonetta pitää sitruunahapolla pestä useasti, ettei jää tunkkaiseksi.

En siis oleta, että vaihtamalla kaiken minusta tulee kuolematon ja ikinuori yliäiti-ihminen, vaikka salaa toivoisinkin supervoimia vähintään. Haluan yksinkertaisesti vähentää perheemme saastekuormaa kehossa niillä keinoilla, joilla tällä hetkellä pystyn. Samalla haluan hoitaa omaa hormonitasapainoani parempaan kuntoon. Kyllä minä vielä iltaisin kuuntelen piipa-autojen menoa, haistelen ihmisten tupakointia kaduilla ja syön prosessoituja pipareitakin. 

Minulle saa laitella reseptejä hyväksi todettuihin pyykinpesuun, kosmetiikkaan, pesuaineisiin tai puhtauteen liittyvissä tuotteissa!

Viikonloppuna onkin tiedossa meille vanhemmille vapaa-aikaa, kun molemmat lapset ovat pois kotoa. Isompi on leirillä ja pienempi isovanhempien ilona, joten tiedossa on ankaraa treffailua tapasravintolassa ja mahdollisesti retkeilyä salaisella 12 hehtaarin jokivarsitontilla. Siitä myöhemmin lisää toivottavasti. 

-Jonna 

Unelmiesi aikakausi

Tiedätkö, miten sosiaalinen media on paikka, joka inspiroi, koukuttaa, auttaa unelmoimaan, visualisoi maailmaa ja antaa meille unelmia? Se on paikka, johon lähes jokainen meistä nykyään uppoutuu jossain kohti päivää. Olipa syy siihen se, että haetaan reseptejä dinneriä varten, muotikatsauksia, luetaan upeita blogipoistauksia, etsitään puutarhanhoitovinkkejä tai se, että tutkitaan muiden elämään tavalla, mistä itse unelmoi, niin ihmiset kohtaavat paljon eri vaikuttajia päivän aikana. 

Tämän vuoksi sosiaalinen media on myös paikka, jossa ihmiset saavat ehkä jopa vääränlaisen kuvan siitä, mikä on ihannoitua, tavoiteltua ja tuottaa sen autuaan onnen iänkaikkisesti. Vaikka ihmisellä olisi kaikki elämän peruspalikat tai suurin osa niistä hyvin: löytyy koti, työpaikka, perhe, kavereita, vaatteita, ruokaa, vapaa-aikaa, harrastuksia ym. niin some on paikka, jossa kaikki laitetaan päälaelleen. 

Yhtäkkiä sitä huomaa, että kotiin tarvitaan laatikoita ja säilytysratkaisuja, ruoka täytyy olla luomua ja lähituotettua, meal preppaa tai olet vähintäänkin huono ihminen, ketoile, älä ketoile, paastoa, älä paastoa. Ostele vaatteita joka sesonkiin. Siivota ja järjestellä pitää vähintäänkin joka päivä. Sinun täytyy käydä huollattamassa ripsesi, kulmasi, ihosi, kyntesi ja karvasi viikottain kodin ulkopuolella. Tietenkin. Painoa ei saa tulla! 

Ruokakaupasta ei saa ostaa muuta, kuin gluteenitonta, sokeritonta, maidotonta ja mielellään tietenkin ilman E-aineita. Sen lisäksi pitää joogata, jumpata, juosta, pyöräillä, herätä 4 tekemään näitä ja valmistella perheelle 5 ateriaa päivässä. Lapsille pitää keksiä kehittäviä pelejä ja tekemistä, puuhanurkkauksia, motoriikkaa kehittäviä leikkejä ja laulaa, maalata, piirtää sekä askarrella. Myös ulkona pitää käydä 2 kertaa päivässä. Jokaisen lapsen on myös harrastettava vähintään 2 eri lajia. Sitten illalla kun lapset on kylvetetty ja syötetty, luettu iltasadut, halittu ja nukuteltu niin on aika siivota koti lattiasta kattoon vielä kerran ja tuntea syyllisyyttä siitä, että lapset viedään hoitoon töiden vuoksi ja lapsuus menee siis ohitse. Sen jälkeen voikin sitten selata lisää vaikuttajien  postauksia ja tarinoita seuraavaa päivää varten.

Siltikin, puhun vain itsestäni osoittelematta ketään muuta, minä uppoudun somen maailmaan joka ainoa päivä. Sieltä saamat vaikutteet ovat vähintäänkin ylitsevuotavia ja hämmentäviä, mutta samalla myös elintärkeitä inspiraation, unelmien ja motivaation saamisen vuoksi. Mitä me ollaan tehty ennen tätä aikakautta? En tarvitse ketään kertomaan minulle henkilökohtaisesti miten valmistan Toscanalaista kanapastaa, miten kasvatan omalla pihalla kasviksia, mitä ravintoaineita kannattaa lisätä ruokavalioon hormonien hoitoa varten, miten neulon lapselleni pipon, miten teen tilkkutöitä ompelukoneella, mitkä kasvit tai kukat kannattaa ottaa hyötykäyttöön puutarhassa, minkälaista on elää maalla tai miten sanoinkuvaamattoman upeita maisemia Suomen Lapista löytyykään. 

Myös vertaistukea lapsen kehitysvaiheisiin sekä kokemusasiantuntijoita löytyy aiheesta kuin aiheesta. Varmasti jos vähän etsisin, saisin kaivattua viiniseuraakin etänä. Ihan mahtava aikakausi, jos osaa sulkea silmät, korvat ja muutkin reiät kehossa siltä paineelta, joka meille asetetaan somen avulla joka päivä. Minä niin toivon, että ole sinä oma itsesi sellaisena, kuin olet ja korosta omaa upeuttasi asioissa, jotka sinua koskettavat. Ei tarvitse olla mitään muuta. Ei, vaikka Pirkko sanoisi, että on väärin syödä sitä sinun googlettamaa Toscanalaista kanapastaa dinnerillä. 

Hyvää loppuviikkoa juuri sinulle, toivottavasti löydät inspiraatiosi tänäänkin. Kenties lisäämistäni mahtavista kuvista. 😘

-Jonna